Jobcentre Plus Adviser Gets Owned with a Lesson In Law 29/8/14 / DWP Compliance Officer Gets Owned and Angry When Confronted with the Law / The DWP Compliance Officer Who Got Owned, Gets Owned Again!

https://www.youtube.com/watch?v=bafXAVDSiKA

https://www.youtube.com/watch?v=FZ9Z06yUR8Q

https://www.youtube.com/watch?v=DrvVg3BDxBs

Ikuisessa karenssissa

http://sakutimonen.com/2015/01/ikuisessa-karenssissa/

- Mutta sehän on menneen talven lumia, laki muuttui jo vuonna 2012.

Näin oli työvoimavirkailija vastannut eräälle Fb-kaverilleni tämän tiedusteltua miksi hänelle työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia määrätty karenssi päättyy vasta 1.1.2017 eikä 90 päivän kuluttua, kuten laki määrää.

Tämä työvoimavirkailija ei siis tiennyt ikuisesta karenssista mitään, vaan luuli sen kadonneen 1.7.1012 voimaan tulleen lakimuutoksen mukana. Ei se mihinkään ole kadonnut.

Työttömyysturvalaki määräsi ennen 1.7.2012 mistä tahansa työvoimapoliittisesti moitittavaksi katsottavasta menettelystä työttömyysetuuden menettämisen. Etuuden sai takaisin vasta viiden kuukauden työssäolovelvoitteen täytyttyä. Yksi ainoa virhe riitti käytännössä ikuiseen karenssiin, koska samalla työnhakija luokiteltiin joukkoon ei toimenpiteitä.

Tähän joukkoon pudotetun piti olla viisi kuukautta töissä päästäkseen takaisin työmarkkinatuelle. Käytännössä työhön pääseminen tehtiin mahdottomaksi jättämällä tuelta pudotettu myös kaikkien työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle. Hänelle ei tarjottu enää mitään palveluja.

Laki muuttui 1.7.2012. Työttömyysturvalain 2a luvussa on nykyisin lueteltu erilaisia työvoimapoliittisesti moitittavia menettelyjä ja niistä seuraavia karensseja. Työstä eroamisesta seuraa 90 päivän ja työstä kieltäytymisestä 60 päivän työttömyysetuuden menettäminen.  Työllistymistä edistävästä palvelusta eli vaikkapa työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä menettää työttömyysetuuden 60 päiväksi.  Työllistymissuunnitelmasta kieltäytyminen johtaa 30 päivän ja suunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jättäminen 15 päivän karenssiin.

Työssäolovelvoite määrätään vasta toistuvasta kieltäytymisestä. Jos työnhakija syyllistyy kuuden kuukauden sisällä toisen kerran työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, niin hän pääsee takaisin työmarkkinatuelle oltuaan 12 viikkoa töissä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä.

Laki siis muuttui huomattavasti lievemmäksi 1.7.2012. Suomen rikosoikeudessa on käytössä lievemmän lain periaate. Jos laki teon ja tuomion välillä on muuttunut, niin silloin sovelletaan sen ajankohdan lakia, jonka seuraamus on tekijälle lievempi.

Näin rikosoikeudessa, mutta työttömille on ihan oma lainsäädäntönsä. Heihin sovelletaan ankaramman lain periaatetta. Lakimuutoksen hyväksyessään eduskunta päätti lain siirtymäsäännöksissä pysyttää kaikki ennen 1.7.2012 annetut karenssit entisellään. 30.6. 2012 tapahtunut moitittava menettely johti ikuiseen karenssiin, mutta seuraavana päivänä vain määräaikaiseen.

Minä en tiedä kuinka monta tällaista ikuiseen karenssiin tuomittua on, mutta työvoimahallinto saattaisi tietää. Heitä on kuitenkin pakko olla useita tuhansia. Takavuosina näitä karensseja suorastaan tehtailtiin pienimmänkin tekosyyn varjolla. Se oli sitä aikaa, jolloin silloinen valtiovarainministeri Katainen julisti eduskunnassa, että jokaiselle suomalaiselle on olemassa työpaikka ja jos joku ei sitä huoli, niin kärsiköön seuraukset.

Ei niitä töitä silloinkaan ollut, mutta seurauksien kärsijöitä saatiin runsaasti. Näille suurrikollisille on odotettavsissa armahdus 1.1.2017, jolloin he pääsevät takaisin työmarkkinatuelle.

Kysykääpä muuten piruuttanne kansanedustajaehdokkailta heidän mielipidettään tällaiseen eriarvoisuuteen. Jatkokaudelle pyrkiviltä voitte kysyä myös mitä he ajattelivat hyväksyessään keväällä 2012 lain siirtymäsäännöksen – vai ajattelivatko mitään.

Työllistämisen perussanasto / Viekö orja työsi vuonna 2015?

http://sakutimonen.com/2014/12/tyollistamisen-perussanasto/

Kertauksen vuoksi selitän muutamia keskusteluissa käytettyjä tavallisimpia termejä:

Työ voidaan määritellä työsopimuslain 1 §:n perusteella. Sen mukaan työ on sellaista toimintaa, jota tehdään työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Ratkaisevan tärkeää on palkka tai muu vastike. Jos sitä ei ole, niin kyse ei ole työstä.

Kunnan työllistämisvelvoite ei tarkoita velvoitetta tarjota palkkatyötä tai edes palkkatuettua työtä. Se tarkoittaa palkatonta työtä työkokeiluna tai kuntouttavana työtoimintana. Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva muutos kunnan osuudesta työmarkkintukeen tulee lisäämään tätä palkatonta työtä. Esimerkiksi Juuka joutuu maksamaan ensi vuonna osuutta työmarkkinatuesta 46 661 euroa kuukaudessa nykyisen 31 320 euron sijaan.

Sakkomaksu on juuri tämä kunnan osuus työmarkkinatuesta. Se ei ole virallinen termi, mutta sitä käytetään yleisesti sen dramaattisuuden takia. Kunta saadaan kuulostamaan rikolliselta, jos se ei täytä työllistämisvelvoitettaan eli ei käytä palkatonta työvoimaa. Kun kunta täyttää työllistämisvelvoitteensa, niin se vapautuu tästä maksusta.

Työharjoittelua ja työelämävalmennusta ei ole ollut olemassakaan 1.1.2013 lähtien. Ne yhdistyivät silloin työkokeiluksi, joka on samalla tavalla velvoittavaa sosiaalipalvelua kuin kuntouttava työtoimintakin. Palkkaa ei makseta. Tähän ei pidä sekoittaa monien eri alojen opintoihin kuuluvaa työharjoittelua, joka on ihan eri asia.

Kuntouttava työtoiminta on palkatonta työtä, johon määrätään pelkästään työttömyyden keston perusteella. Nimestään huolimatta sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen kuntouttamisen kanssa, koska laista puuttuvat kaikki kuntoutukseen liittyvät määräykset. Palkattoman työn teettämisen katsotaan riittävän syrjäytymisen ehkäisemiseen ja parantamiseen.

Palkkatuettu työ on ihan oikeaa työtä. Siinä tehdään työsopimus ja maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Se on työnantajalle edullista, koska valtio maksaa osan palkkauskustannuksista.

Kuntoutustuki ei liity työllistämiskeskusteluun millään tavalla. Se on Kelan maksama määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana henkilö saa terveydenhoidollista kuntoutusta.

Ei näiden peruskäsitteiden opetteleminen nyt niin hirveän vaikeaa luulisi olevan. Minusta olisi mukavampi keskustella, jos edes puolet keskusteluun osallistujista olisivat selvillä keskustelun aiheesta.

Turha toivo tämä on. Luultavasti tänäänkin joudun sosiaalisessa mediassa keskusteluketjuun, jossa käsitteet ovat iloisesti sekaisin. Kirjoitin tämän jutun ihan sitä varten, että lykkään tämän ensimmäiseksi sellaiseen ketjuun. Suurin osa jättää sen silloinkin lukematta. On mukavampi melskata, kun faktat eivät häiritse.

http://sakutimonen.com/2014/12/tyottomyyden-kierratysta/